Kurkokansan kurvattua pois Urrianperän puskista, lähtivät pihkatappien vähemmän terävät mutta nopsajalkaiset keräilemään rasteja Murtovuoresta. Vaikka mäki olikin kurkokansan ristiin rastiin lanaama tuotti muutama rasti näille suunnistusmestareille edelleenkin vaikeuksia. Niin pitikin! Rastipisteiden valinnassa ja lippujen piiloittelussa ei annettu talven tai pimeän vaikuttaa tippaakaan- jos ne oli vaikeita päivälläkin niin saadaan varmasti jyvät eroteltua akanoista kun kokeillaan löytää niitä yöllä. Yleisesti ratojen ajatus oli antaa letkojen muodostua, mutta rankaista sitten runsaalla määrällä hajontarasteja.

Kartat: K, G, S, H.
Tässä myös hajonnat ja kaikki rastit.

Oikoluetut tulokset ja väliajat.

Toivomus toki oli että kisa pysyy kovana ja vaihtelevana koko ajan kun paremmatkin suunnistajat pummailevat. Keskustelujen ja näkemämme perustella näin myös kävi. Muutama hajontarastisankari vei homman niin pitkälle että melkein jokainen hajontarasti oli kierretty ennen oikeaa. Toki viesti- tai epäreilujen hajontojen lisäksi tarjottiin sitä perinteistä reisihajontaa: Kurkot juoksutettiin huitsan kuuseen saakka ensimmäiselle rastille ja gubbeja ryynäytettiin heti kättelyssä Murtovuoren ylitse. Hartaana toivomuksena oli että tossu alkaisi painamaan, letkat venymään ja virheitä syntymään. Näin saataisiin ehkä vuoden 2016 kurkocupille arvoisensa loppu.

Niin tai näin, Pihkatapit kiittävät ja kumartavat!

Ps. Pyrylle kiitos tietoteknisestä tuesta.
Löytötavaraa: Löfflerin takki lähtöpaikalta ja rukan pipo (kyselyt: 040 721 4852, Tarmo)