Karttakomitea on palannut saunasta ja raportoi seuraavaa. Ilma oli niin pimeä ja täynnä märkyyttä ettei organisaatio saanut yhtään lampun välähdystä tarttumaan filmille. Kuvailen siis sanallisesti mitä tänä torstaina tapahtui. Organisaatio oli kokonaisuudessaan kokoontunut liikenteenohjaukseen ja hyvinhän parkkeeraus sujui. Kentältä lähtöautoa seurasi kaikkiaan 91 urhoollista kisaajaan. Auto teki matkaa vakaasti, olihan puikoissa tunnettu hevosmies. Metsään lähdettiin sopuisasti, vaikkakin hieman pelon sekaisin tuntein. Puuttuihan lähes kaikkien kartasta polut ja muut urat. Kartan formaatti tuotti joillekin, sanoisinkohan monelle, vaikeuksia.
Kukin voi tykönänsä pähkäillä valitsiko väärän startegia, väärän letkan vai peräti väärän polun. Koska tulikiven katkuinen sadattelu maalialueella useimmiten kohdistui kurkoilijaan itseensä, päättelee karttakomitea onnistuneensa kohtuudella vaativassa tehtävässään. Koska joku voi yöllä virheitä pohtiessaa tuntea kuuluvansa kurkoluokkaan ”kehityskelpoinen tyydyttävä”,paljastaa organisaatio seuraavan ”Paratiisin paperin”.
Mallikartat: K, G, S, H. Tässä vielä kaikki rastit ja polkukartta.
Nykyisen hybridisodankäynnin periaatteita mukaillen lähetti karttakomitea jokaiseen sarjaan oman drollinsa- lue röllinsä. Viidestä röllistä yksi selvisi ratansa läpi kunnialla, tosin avustettuna, siitä syvä kumarrus. Muiden olisi pitänyt ns. kotikenttäedun (kartan täydennystä, rastipukkien tekoa, kapuloiden vientiä rasteille tänä aamuna jne) turvin ainakin roikkua kärjen kyydissä, mutta röllin pskt. Yksi hyväksytty suoritus kohtuudella, kaksi hylättyä ja yksi ”ei aikaa” haahuilu.
Jokaiselle kurkoilijalle sattuu huonoja päiviä. Ensi torstai voi muuttaa kaiken.
Tulokset sarjoittain ja väliajat radoittain.
Karttakomitea jatkaa minimalista kurkotyyliään. Tältä näyttää ensi vuoden kurko1 vaihtoehto; klassista valkoista karttaa.
Tervetuloa ensi vuonna mukaan, jos komitea saa valtuuden!
Hyvännäköistä settiä. Moinen kartan manipulointi sopii erinomaisesti näihin kurkoiluihin. Vanhoistakin alueista tulee uusia.
Nyt oli todella hienoa perinteistä suunnistusta ilman mitään mikkihiiriperhosia joilla rastille osumiseen riittää oikea lähtösuunta (tosin senkin haarukointi on omalla kohdalla osoittautunut viime aikoina yllättävän vaikeaksi). Kun pohjakin oli priimaa ja kartasta oli poistettu kaikki suunnistusta yleensä vain haittaava ja harhapoluille johdattava, pitäisi tämän tapahtuman olla jo yksin ehdolla vuoden liikuntateoksi! Kiitos!