Tiedustelujuoksua itsenäisyyden hengessä

Vihtavuoren Pamaus sai jostain ihmeen syystä taas luvan järjestää yhden kurkoilun. Ajankohdaksi valikoitui marraskuun viimeinen päivä Suomen juhlavuotta 2017 – siis aivan maamme 100-vuotissyntymäpäivän alla. Seurassa eniten ihmetystä herätti se, että jo ennenkin pahasti epäonnistunut ratamestari rekrytoitiin tehtävään vain vuoden hyllytyksen jälkeen. Aika kultaa muistot näköjään melko nopeasti.

Kokemuksistaan viisastuneena ratamestari päätti sotkeutua tehtävään mahdollisimman vähän. Pelkkä piirtäminen valmiille kartalle ja rastipisteille turvannee välttävän lopputuloksen. Maastokäynnit saati kartan päivittäminen (lue päivittely) olisivat jo melko uhkarohkeaa toimintaa.
Kilpailun näyttämöksi valikoitui uunituore Harisenmäki – tuossa Hitonhaudan ja Peurunkajärven välimaastossa. Valinta oli sikäli turvallinen, että alueella on kilpailtu ennekin. Keväällä 1878 Aleksanteri II hallitessa äiti Venäjää, autonomisessa Suomen suurruhtinaskunnassa tapahtui kummia. Aleksanteri II roikkui muiden Romanovien tapaan kiinni tsaarin yksinvaltiudessa. Pinnan alla kyti muutakin kuin maaorjien kapina. Suomi ja suomalaisuus oli alkanut nostaa päätään ja mm. kansakoulu oli perustettu. Kaikkien koulunvihaajien arkkivihollinen Uno Cygnaeus oli hakenut inspiraatiota lasten kiusaamiseen aina Alaskaa, Pietaria ja Keski-Eurooppaa myöten.

Ehkä näitäkin käänteitä merkittävämpi tapahtuma nähtiin Maaliskuun lopulla 1878 Peurunkajärven jäällä Finninniemen kupeessa (Urheilun pikku jättiläinen vuodelta 1946/Heikki Kekonin vinkki).

Tästä tapahtumat alkoivatkin oikein vyörymään. Vain 40 vuoden kuluttua Suomi oli jo itsenäistynyt ja Romanovit luopuneet vallastaan Venäjällä. Venäjän kansalle se oli vain askel kohti kurjempaa tulevaisuutta – Suomelle upean menestystarinan alkusoittoa. Noihin aikoihin nimittään ihmisiin oli iskenyt ihmeellinen villitys ”tiedustelujuoksuun”. Ensimmäiset viralliset suunnistuskilpailut järjestettiinkin Kauniaisissa 4.11.1923, Suomen ollessa jo esikouluikäinen. Lajin luonne tuli hyvin esille jo ”Juhani Juhaninpojan” eli Martti Jukolan, ja ”Heikin” kolumnissa Suomen urheilulehdessä 1931. Toimittajat olivat päättäneet perehtyä lajiin osallistumalla kilpailuun. Näin he kommentoivat edesottamuksiaan ja kokemustaan:
”Enää kilometri maantietä. Tien ohessa tenniskenttä, nättiä tyttäriä. Kuinkahan liekkään, katse sattuu liiaksi niissä viivähtämään ja sopivan oikotien pää livahtaa ohi. Rangaistuksena puoli kilometriä santsia. Saunassa sitten löylyä – ja leuhkimista. Ja niin paljon potaskaa kuin siellä saikin kuulla, oli yksimielinen tunnustus: tiedustelujuoksu on niitä kilpailuista kaikista hauskimpia.” (Rantala 2016: Orienteerausta ja oijustusta: Suunnistuksen varhaisvaiheet Suomessa 1900-1945)

Kaikki on siis periaatteessa jo kerran kokeiltua – mikään ei voine mennä pieleen. Harisenmäen etymologia ei auennut allekirjoittaneelle, koska informaatioähkyn lamaannuttamana olen päättänyt lopettaa muun muassa Googlen käyttämisen, naapurille juttelemisen, sähköpostien lähettämisen ja lukemisen, töissä käynnin, parisuhteen, kotieläimet…lista on pitkä mutta lohdullinen. Jäin siis vain pohtimaan olisiko jo ammoisilla harvennushakkuilla sahan haritus pettänyt metsomaakunnan petäjän katkaisussa. Muinoin oli sentään lunta tasoittamassa maapohjaa metsämiesten iloksi – nykyisin kun suunnistajatkin joutuvat koluamaan puhtaita kivikoita vuodenajasta riippumatta.

Kurkocupinkin historia on värikäs ja yllätyksiä täynnä. Vähäisin syy tähän ei ole ratamestareiden rajaton valta ja koskemattomuus tai kokemattomuus. En aio olla paikalla saamassa palautetta. Pitikös tähän kohtaan laittaa jotain specsejä?
Matkat:
Kurkot 5,8 km
Gubbet 4,5 km
SuperGubbet 3,5 km
Helppo elämä 2,4 km

Kartta on venäläinen topografikartta tsaariajalta muovitettuna. Yhteislähtöön opastus klo 18.00 alkaen parkkialueelta.

One thought on “Tiedustelujuoksua itsenäisyyden hengessä”

Vastaa käyttäjälle Ossi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *