![\"\"](\"http:\/\/vaajakoskentera.com\/kurkocup17\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2017\/11\/IMG_4864.jpg\")
<\/a><\/p>\nT\u00e4m\u00e4 oli Jokilaakson paikallishistorian havainnoissa vasta alkusoittoa. KurkoCup-maastotutkimuksissa t\u00f6rm\u00e4ttiin yll\u00e4tykseen, joka Paljakan kyl\u00e4historiassa oli onnistuttu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n salassa kuin kynttil\u00e4 vakan alla konsanaan. T\u00e4st\u00e4 tarinasta ei v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 vaiheita puutu. <\/p>\n
J\u00e4ms\u00e4nkoskella, kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tulevasta Kankaanm\u00e4en Kurkokisamaastosta oli jo 1700-luvun lopulla teollisuutta<\/a>. Paikkakunnan ensimm\u00e4iset patruunat, maanmittari Gustaf Jakob Jack ja majuri Henrik Kihlstr\u00f6m olivat perustaneet kosken l\u00e4ntiseen haaraan kaksiraamisen sahan, jolle my\u00f6nnettiin sahausoikeudet vuonna 1796. Loppu onkin puunjalostuksen globaalia historiaa ja tulevaisuutta, kun 1800-luvulla liikemies Elieser Johansson laittoi paikkakunnalla alulle my\u00f6s paperin ja selluloosan valmistuksen. <\/p>\n T\u00e4m\u00e4 oli varmasti kaikkien Kurkojen tiedossa, mutta seuraava ei. 1800-luvulla rahakkaat teollisuusmiehet vetiv\u00e4t seudulle iloista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin k\u00e4rp\u00e4spaperi k\u00e4rp\u00e4si\u00e4 tallin nurkassa. Tai Jukolan viestin kostea, mutta aina yht\u00e4 kylm\u00e4 sauna suunnistajia. Paljakan-Juokslahden v\u00e4limaastoissa oli runsaasti sammaleista kuusikkopohjaa, jossa raskaan p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi niin sanotusti \u201distuttiin iltaa\u201d. Viimeisenkin arjen harmauden karkotti Pariisista 1830-luvulla maailman metropoleihin levinnyt Cancan-tanssi<\/a> – tai paremminkin tanssitytt\u00f6ryhm\u00e4t, joita kes\u00e4isin py\u00f6r\u00e4hti paikkakunnalla poikamiesten huvina. Aivan hulluuden partaalle karskit sahamiehet veiv\u00e4t viehkeiden tanssijattarien s\u00e4\u00e4ripotkut (”battement”), hameen nostot, sek\u00e4 aikanaan kiusalliseksi koettu paljastava pukeutuminen, kuten korsetit, alushameet ja sukkanauhat. Oudon yhdistelm\u00e4n ja tunnelman kruunasi musiikki, joka yleens\u00e4 oli tyylilajille ominaisesti Jacques Offenbachin Orfeus manalassa -operetin toisen n\u00e4yt\u00f6ksen toisen kohtauksen helvetintanssimusiikki. Monista elokuvista tuttu reipas poljento, joka viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin yhdistet\u00e4\u00e4n l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti juuri Cancan-tanssiin. Siin\u00e4 pitojen ykk\u00f6sb\u00e4ndi, tehdaspalokunnan ja kyl\u00e4n WPK:n yhdistetty torvisoittojaosto, p\u00e4\u00e4si puhaltamaan tahtia puna poskilla ja palkeiden kyllyydest\u00e4!<\/p>\n Nyt on mets\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 osin vaiennut, tienoon nimikin muunnettu paremmin suomenkielelle taipuvaan muotoon \u201dKankaanm\u00e4ki\u201d. Parhaiten alueen iloisen historian havaitsee nykyisin v\u00e4kijoukon aikoinaan tallaamasta mutkittelevasta, peruskallioon saakka painuneesta paluupolusta takaisin J\u00e4ms\u00e4nkoskelle. Viiden kilometrin matka on haluttu tuplata ja optimoida kuljetun matkan ja k\u00e4ytetyn ajan kokonaisvaikutus. Toinen selv\u00e4 merkki alueen esihistoriasta on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 valtavia muurahaispesi\u00e4. Alueen maaper\u00e4\u00e4n muodostui menojen tuoksinassa olosuhteet, jotka imiv\u00e4t pohjoisen J\u00e4ms\u00e4njokilaakson kaikki muurahaiset t\u00e4lle muutaman hehtaarin alueelle. N\u00e4it\u00e4 my\u00f6s Kurkot p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ihailemaan!<\/p>\n Ja sitten varsinaisen nykyilon l\u00e4hteille! T\u00e4ll\u00e4 kertaa Kurko-joukko kokoontuu Juokslahden ja J\u00e4ms\u00e4nkosken v\u00e4lisen tien varren hiekkamonttuun<\/a>. Seuratkaa opasteita ja parkkeerausohjausta. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti parkkipaikalta etel\u00e4\u00e4n avautuu Kankaanm\u00e4en rinne ihanine kuusikoineen. Vieress\u00e4 on my\u00f6s normaalia talousmets\u00e4\u00e4. Molempiin tutustutaan. Kartat \u2013 t\u00e4m\u00e4n vuotista uutta kartoitusty\u00f6t\u00e4 (viimeiset p\u00e4ivitykset 11\/2017) – jaetaan ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 k\u00e4teen ja ne ovat Kurkoilla ja Gubeilla mittakaavassa 1:10 000 sek\u00e4 Supereilla ja Helpossa El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1:7 500. Kurkot saatellaan paukusta 6,4 km radalle, Gubbet 5,2 km radalle SuperGubbet 3,3 km radalle ja lopulta my\u00f6s Helposta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttivat joukon jatkoksi 2,3 km pitk\u00e4lle taipaleelle. <\/p>\n<\/a><\/p>\n