Pikkujoulukurko keräsi mukavat 93 kurkoilijaa. Pieni lumikerros kaunisti Hietasyrjän muutenkin niin kaunista kangasmaastoa. Ratamestarin hajontasysteemi ja kova vauhti purivat kuin koira luuta – hylkäyksiltä ei vältytty ja joku jäi ilman lahjaa. Taitaapi myös valokuvat ja videot jäädä saamatta, koska tuhmasti töhellettiin. Kylmässä kelissä ”pystymeimaukset” jäivät usealtakin rekisteröitymättä vaikka letkassa mentiin – todistettavasti. Kurkohengen mukaan puuttuvat leimat johtivat armottomaan hylkäykseen.
Ensimmäisenä maastosta maaliin putkahti Helpon elämän Matias Liuha. Vain kuusi sekuntia myöhemmin SuperGubbe-sarjan voittoon kirmasi kyläkunnan oma mies Juha Tolonen. Sarjan pistejohtoaan vankisti Matti Virtanen kolmannella sijalla heti Hanna Koskisen jälkeen.
Gubberadalla nähtiin hyytävä loppuratkaisu. Kohti maalia letkaa veti komealla askeleella Jussi Hietala. Kameramies sai kuitenkin todistaa lähes koko letkan ohijuoksua noin kolmen metrin päästä lipusta. Ensimmäisenä ja hämillään maaliin leimaamaan käveli letkan perällä tarkkaillut nassikka, Samuli Peltola. Harmittavasti Samulilta ei kuitenkaan leimoja kortilta löytynyt, vaikka todistajana oli kyydissä alkumatkalla pysynyt ainakin Kettunen. Niinpä täydet gubbepisteet meni Heikille ja tuntumassa roikottanut Jones leimasi kakkosena perässään Kari Paavola. Nassikoiden voittajaksi nousi Laukaan oma poika Reetu Inkilä.
Kurkottarissa Tuulia Vibergin vauhti oli omaa luokkaansa, kuten pistejohtajalla kuuluukin. Gubbeletkassa matka taittui helposti aina viimeisille hajonnoille asti. Viimeinen ”Perhonen” osoittautui kuitenkin ansaksi, koska siinä olikin sisällä hajontaa, jotka Tuulia kävi ”epähuomiossa” poimimassa omien rastien sijaan. Voittoa pääsikin tuulettemaan Michaela Lavickova perässään Anna Kotkajuuri ja Teresa Koderichova.
Kurkojen alkumatkaa dominoi trio Ilmonen-Leinonen-Huikko. Huikon alkukiihdytyksessä lähti loputkin hiusrajan haituvat. Ensimmäisen himmelin jälkeen alkoi perinteinen viestihajontaosuus, jolla Lauri Oikarinen ajoi keulan kiinni jo rastille 12. Tämän jälkeen alkoikin Laurin dominointi. Viimeisen iskuyrityksen tekivät Samuli Heinonen ja Petteri Huikko rastivälillä 17-18 – Samppa suoraan ja Huikko oikealta kiertäen. Laurin ja Paulin niin ikään oikealta kiertävä toteutus kangerteli sen verran, että teräsmiehet pääsivät vielä tuntumalle. Viimeinen väli oli kuitenkin pelkkää fysiikkaa, jossa Lauri veti pisimmän korren. Huikko valitteli (lue selitteli) juoksupuolen olleen ihan ”kuraa” päivän voimatreenin väsyttämillä reisillä. Aina oppii, kun kotoa lähtee!
Kartat: K, G, S, H. Tässä myös kaikki rastit ja hajontakaavio.
ViPattaako kurko jää historiaan ja kiittää kaikkia osallistujia!