AlkuKurkon tapaan Tilkunkurkossakin kaupungin valot kajastavat taustalla, mutta kurkoilupimeää kyllä riittää. Härkösuon-Korkeamäen-Tilkunmäen maastoissa kurkoiltiin edellisen kerran 1.11.2007 ja jo nyt heti ollaan samoilla tantereilla. Maasto on tässä noin kymmenvuotis-juhlakurkossa pitkälti samaa mutta maisemat ja kartta ovat ajan saatossa kokeneet muutosta.
Maasto on paikoin hyväkulkuista mutta paikoin sitten taas ei niin. Työläiden ylämäkien vastapainoksi on tarjolla alamäkiä, jotka nekin työllistävät omalla tavallaan. Maastolle tyypillistä ovat lukuisat kivet sekä vanhat koneurat, joita ratamestari on parhaansa mukaan yrittänyt kuvata karttaan eri tavoin. Toinen juttu on, miten kartan kivet ja urat erottuvat pimeässä maastossa. Muutamin paikoin maasto on tonttumetsää ja muutamin paikoin kulkua elävöittää pienimuotoinen kivisyys. Vanha hakkuu- ja harvennusjäte on lähes kokonaan maatunut mutta siellä täällä on vielä jonkinasteista kulkuhaittaa. Tuoreemmat tuulenkaadot vaativat mukavasti paikallista reitinvalintaa. Kartalta löytyy myös tasa- ja pystyvihreitä alueita ja kuten aina yksi vihreä on toista helpompaa ja päinvastoin: kiertääkö vai mennä läpi? Polkujakin maastosta löytyy jopa reitillä hyödynnettäväksi. Tyypillisen pätevää kurkoilumaastoa, siis! – Mutta ei ensinkään niin huonoa kuin monella kymmenen vuoden takaiset mielikuvat innoittavat olettamaan.
Tilkunkurkon tilkuissa kurkojunien Tuomas- vetureiden kyvyt punnitaan viimesyksyn Himmeliä varmemmin: onnistuuko pikkuvaunujen karistaminen vai roikkuvatko ne sinnikkäästi kyydissä. Jere- jarruvaununkin on syytä unohtaa roolinsa ja päästää vaunuletkat vauhtiinsa. Ratkaisuja ei ehkä kannata jättää loppukirin varaan viimeiselle ratapihalle. Ratamestari tarjoaa AkluKurkon tapaan mahdollisimman tasapuoliset hajonnat. Arpaonni tuskin ratkaisee mutta yhtä kaikki valitusoikeutta ei ole. Ratamestari A ja valvoja J uskovat vahvasti, että kaikki voivat nauttia TilkunKurkoilusta pimeässä Etelä-Keljossa.
Urbaanimaastossa kun ollaan, on syytä muistuttaa kielletyistä alueista. Moottoritie on tietenkin kiellettyä aluetta ja samoin kaikki erikseen kielletty alue (violetti pystyviivoitus). Ylityskielto (leveä violetti viiva) kertoo tässä kurkoilussa ylipääsemättömästä esteestä viivan alla – esteen vieressä saa liikkua. Viljelty maa (kartalla pistepelto) on kiellettyä aluetta ja kiellettyä aluetta on myös pihamaa (kartalla pihamaavihreä). Tasakeltainen pelto on sallittua aluetta.
Radat ovat AlkuKurkoa hieman pidemmät. Kurkoille on tarjolla taivallettavaksi lähtöviitoituksen kanssa 7 km:n reitti. Gubbe- porukka saa tyytyä 5,4 km:n rypistykseen ja Supereille tarjotaan vaativa mutta pituudeltaan säälittävä 3,7 km:n pikapyräys. HelppoElämä seikkailee rasteja etsien 2,1 km:n reitin. Kaikissa sarjoissa (ei HE) käytetään hajontoja: varmistakaa rastikoodit, lähekkäisiä rasteja on! Kaikille annetaan ratamestarin 9/2017 viimeksi peukaloima karttaversio mittakaavassa 1:6500, käyräväli 5 m. Kartta on valmiiksi muovitaskussa ja se jaetaan jalan alle hieman ennen lähtöhetkeä. Rasteilla on heijastin ja Emit- leimasin mutta ei rastilippua. Ylimääräisiä heijastimia ei ole näkynyt maastossa – vaan kuka sitä aina tietää…
Varoitus kuuhulluille – ja kaikille muillekin: täysikuu nousee idän horisontista n. puoli tuntia ennen kurkostarttia. Täydenkuun hetki on klo 21:40 ja viimeistään silloin on ilmoittauduttava kurkoreitiltä maaliin saapuneeksi – kurko-ohjeissa määritellyn rangaistuksen uhalla.
Ilmoittautumispaikalta lähdetään johdetusti lähtöpaikalle klo 19:30 ja yhteislähtö tapahtuu sitten, kun on ensin asiallisesti ryhmitytty lähtöön.
Kurkokeskus on Keljonkankaalla Sohlberginkadun varrella. Pysäköinti opastetaan soveltuvin osin kadun varren yritysten pysäköintialueelle ja Sohlberginkadun varteen. Opastus Eteläväylän-Sohlberginkadun risteyksestä.